Pikakäynti kaupungilla, lasi roseeta vakiopaikassa (nojaa, kaikki on suhteellista) ja sitten muutama ostos – ja meinasin läkähtyä. En ymmärrä miten ihmiset pysyvät niin viileän oloisina ja näköisinä tukalassa kuumuudessa. En todellakaan ymmärrä.
Paljon mukavampi katsella jänöpupuja pellolla omassa rauhassa.
Ja, mikä yllätys, naapuri oli jättänyt pullon roseeta oven pieleen kun tultiin kotiin! Wow, inte illa!
Naapuri yllätti!
Maa yhtä valkoinen kuin tammikuu! Ranskalaiset kuulemma käärmeissään kun maan isä ei ole suostunut jättämään päivittäistä viiniä lounaalta ja illalliselta kuten kansaa on kehotettu tekemään vuoden ekana kuukautena. Jokainen ateria ilman viiniä on hänen mielestään huono homma!
Ja täällä hallitus ehdottaa että ankeriasta voidaan ruveta kalastamaan taas vaikka onkin punaisella listalla.
Susia ammutaan ennätys määrä koska ovat niin sisäsiittoisia, tosin uudet tulokkaat häviävät aina maanalaiseen yksiöön kun eksyvät rajan tälle puolelle. Ja metsästäjät vielä kaiken kukkuraksi ampuivat vääriä yksilöitä!
Jahap, se oli tuumaus kun tarjoilin taskurapua, sellainen lätyskä jurpelo, katkarapujen ja kanttarellien kera. Taskurapu oli kuulemma hyvää mutta niin vähän syömistä että olisi pitänyt olla tusina jos ei 100, jotta nälkä pysyisi loitolla.
Alkudrinkki sai täydet pisteet; keitin siirapin (sockerlag) luumuista, kanelista ja inkiväärista, sitruunasta ja sokerista, jota laitoin 2 cl coctaililasiin + paljon jäitä + tonic vettä ja päälle tuoretta meiramia. Jos haluaa alkoholia niin korvaa tonicin vaikka cavalla tai prosecolla. Ei muuten hullumpaa vaikka tuo meirami kuulosti ensin oudolta.
Myös kaksi viiniä testissä, Alvarinho Portugalista (Alvarinho Contacto) joka on saanut kovat kehut viinilehdissä, mutta ei oikein säväyttänyt, hieman petrolille vivahtava mutta ok katkarapuleivän kanssa. Toinen valkkari jonka ostin paikallisen Systembolagin suosituksesta ei sekään oikein innostanut. Yokon puolustukseksi, se olisi ehkä toiminut paremmin aasialaisen ruuan kanssa joten saatan olla epäoikeudenmukainen sitä mollatessa.
Epilogi: Nyt täytyy ottaa takapakkia, Alvarinho maistui aivan erilaiselta kun viikko sitten. Oli oikein raikasta ja happomaisuutta löytyi rapuleivän kanssa. Taas kerran voi todeta että sama viini maistuu täysin erilaiselta ruuasta ja tilanteesta riippuen.
Tuli mieleen vielä tuosta taskuravusta ja muista
mereneläjistä että EU-komissio on vihdoinkin laittanut vireille referenssikeskuksen perustamisen jonka tehtävänä on kehittää ns. indikaattoreita kalojen hyvinvoinnin ”mittaukseen” kalataloudessa. Tai sanoisinko dokumentoimaan miten huonosti kalat voivat ja mitä vaihtoehtoja löytyy esim. hiilidioksiditainnutukseen joka on hidas, kivulias ja ahdistusta aiheuttava metodi lopettaa eläin. Aivan, kalat tuntevat kipua, se on todistettu useissa tieteellisissä tutkimuksissa, mikä on aika ihmeellistä että sitä edes on epäilty. Kivun tunteella on tärkeä merkitys yksilön hengissä säilymiseen ja varmasti tärkeä elementti evoluutiossa.
Eu-komissio on julkaissut raportin komitealtaan ”Europian Parlament’s Committee on Fisheries” jossa käydään läpi mitä tiede on dokumentoinut tähän mennessä ja määrittelee mitkä ongelmaalueet vaativat lisää huomiota ja muutoksia. Raportin kirjoittaneet ovat ammattilaisia eri mutta relevanteilta aloilta ja fokus on juuri hyvinvointi, perustana ne 5 pykälää joita käytetään hyvinvoinnin määrittelyssä: Vapaus nälästa ja janosta, vapaus epämukavuudesta (discomfort), vapaus kivusta, loukkaantumisesta ja sairauksista, vapaus lajille normaaliin ja ominaiseen käyttäytymiseen, ja vapaus pelosta ja ahdistuksesta. Eli siis aika erilainen määritelmä joka oli vallalla aikaisemmin, eläin voi hyvin jos se tuottaa ja pysyy hengissä. Mikä on aika ilmiselvä että se ei ole totta.
Raportti Animal welfare of farmed fish alla olevasta linkistä
Lisää tietoa merestä löytyy myös sivuilta: EU havet.nu
Vaikka taskurapu ei ole kala niin olen samaa mieltä että sen voisi jättää mönkimään mereen!
Mikä on lyxikare päivän urakan jälkeen kun ruoka lautasella ja cabarnet sauvignon sopivan lämpöisenä lasissa? Ei sitten mikään.
P. S Bonusta, vuoden eka kurki pellolla!
Corona tai ei, rosén ja punarinnan paluu on faktum. Mistä coronavirus tulee kiistellään, tämä Rosé tulee Etelä-Afrikasta ja punarinta on paikallinen.
Mulderbosch kuulostaa aivan partakone brändiltä mutta tämä ei ole tippaakaan (sic!) karvas. Aikuismehua eli vuxensaft*.
*Epilogi: en nyt tiedä oliko arvio inhan nappiin.
White Bourgogne
Muisto viime viikonlopun viinielämykseltä. Puhdas ja klassinen Bourgogne Joseph Drouhinin viinitilalta. Tämä on tietty budgettivariantti siihen verrattuna mitä tarjoiltiin meille Etelä-Koreassa syksyllä mutta kyllä kelpasi tämäkin.
Pomona Village 