Useita valintoja tarjolla mutta päädyimme perinteiseen lageriin, oli tosi hyvää vaikka en ole kovin perso oluelle.
Kirjaimellisesti lihapainoitteinen ruokapaikka. Ystävällinen tarjoilu ja viihtyisä ravintola kaikin puolin, lähellä hotellia ja Pavlovan metroasemaa.
Iltanäkymä hotellista hotelliin
Piikit ikkunalaudalla pitää pulut loitolla.
Ensi vaikutelma ihan mukava! Ruoka ei ehkä ihan nappiin ensimmäisessä paikallisessa olutbaarissa mutta huomenna uusia testauksia. Varmaan jotkut pitävät piklatuista juuston ja kurpitsan (?) paloista öljykastikkeessa. En jää kaipaamaan. Vai sotkiko prosecco koko homman? Itse kokouksessa oli hieman tutummat pöperöt ja tarjolla tosi hyvää paikallista valkoviiniä.
Kuvassa näkee että pistorasiat ovat samaa sorttia kuin kotinurkissa.
Jos hirvet jotka nähtiin kotipuolessa pari iltaa sitten olivat liikkuvaista sakkia niin mytty jalkakäytävälla joka bongattiin Helsingin laitamilla autosta oli sitäkin enemmän immobiili, sanoisinko stationär. Toisen ohikulkijan kanssa soitettiin ambulanssi kun langennut mies valitti kipua päässä ja vertakin oli vuotanut jonkun verran. Moni ei paljon reagoinut lumisohjossa langennesen, ainoa joka pysähtyi autolla ja varmisti että apua oli kutsuttu oli mies jonka luulisin oleva jostain Eritrean seudulta alunperin. Ambulanssi tuli ja auttoi miestä ja me lähdettiin jatkamaan matkaa helpottuneina omiin kuviohin. Kellä vastuu jos joku ei voi hyvin?
Pieni joululahjakin saatiin jo näin aatonaattona, josta savolaisjuurinen mies oli tosi mielissään! Avott! Muikkukukko, ja vielä Partasen klaanista! Yritäpä selittää kalakukon erinomaisuutta ja perinettä ulkojuurisille, ei ihan helppo tehtävä! Mutta eihän sitä tosin tarvitse selitellä kellekään kun vaan pistää kukkoa ääntä kohti ja naattii! Mies savosta ei tietenkään malttanut olla kertomatta (huonoa) kaskua teemana eläinrääkkäys: mies jäi kiinni eläinrääkkäyksestä kuin yritti laittaa viiden kilon kukon neljän kilon pussiin. Nojoo.
Savon herkkuja
Pomona Village 